Veera Välimäen suunnittelema Little Things -pipo meni jonotuslistalle saman tien, kun näin sen Ravelryssä. Lankalaatikossa vuodenpäivät lojunut Wollmeisen Die Auster -lanka eli osteri sai kertalinttuulla kutsumuksen päähineksi.
Tällä kertaa neuleprojektin alkuvisio ja lopputulema ovat tismalleen samat, mikä ei aina ole kaltaiselleni säveltäjälle itsestään selvää. Pipo-ohjeeseen tein visioni mukaan muokkauksia rennoin ranneliikkein: lisäsin silmukoita pariin otteeseen ja tein piposta vähän roikkuvan. Tykkään!
Voiko lanka enää kauniimpaa olla?
2 kommenttia:
K niinkuin Kaunis!
Jitterbugia mulla on pari vyyhtiä, mutten kyllä yhtään muista olenko neulonut siitä mitään vielä... Kureyon kestää mulla sukissa ihan hyvin. Yhden sukkaparin olen hävittänyt ja niiden neulomisesta on jo pari vuotta ja kestona se on miusta ihan ok. Tykkään siitä miten saan noista noro-sukista äärimmäisen istuvat, jotenkin se ei onnistu kaikilla langoilla.
Lähetä kommentti